Kävimme aamulla mieheni kanssa tyttöjemme tutkimusjakson päätöspalaverissa. Palaverin sisältö oli jo tiedossa etukäteen, joten menimme paikalle kevein mielin. Varsinaisesti mitään uutta palaverissa ei tullut ilmi.
Kuopuksellemme suositeltiin Kelan kustantamana puheterapiaa 2 krt/vko. Puheterapeuttikin on jo valittuna, kiitos osastolla kuopustamme arvioineen puheterapeutin! Tosin ennen kuin puheterapia voi alkaa, on meidän odotettava Kelan päätöksiä. Lienee siis niin, että tämä tiivis puheterapia aloitettaneen vasta helmi-maaliskuussa. Nyt on syytä yrittää laittaa Kelalle mahdollisimman perusteltu hakemus, hylätty päätös maksaisi liikaa aikaa.
Puheterapeutin mukaan nuoremmalla tytöllämme on kasassa kommunikaation "rakennusaineet", mutta näiden rakennusaineiden käyttö on ilmeisen hankalaa. Suurimmat ongelmat ovat puheen ymmärtämisen puolella; myös kuopuksemme on esikoisemme tavoin vaikea ottaa vastaan korvan kautta tulevaa informaatiota. Kuopuksemme puheen ymmärtäminen on n. kaksivuotiaan tasolla, tytöllä, joka täyttää maaliskuussa neljä. Myös puhepuolella lauseiden rakentaminen on vaikeaa.
Esikoistamme terapeutit taas kutsuivat "mielenkiintoiseksi tapaukseksi" :)
Viime kerralla esikoisemme suorittautuminen asettui ikätasonsa erittäin heikolle tasolle, mikä käytännössä voi enteillä lievää kehitysvammaisuutta. Nyt 9kk myöhemmin tyttömme kokonaissuoriutuminen on ikätasonsa keskitasolla! Puheenkehityksen puolella on jonkin verran (?) viivettä ikätasoon nähden. Käsitteissä on vielä epävarmuutta ja kertovassa puheessa on haasteita. Toisaalta tyttömme ymmärtää hyvin luettua tekstiä ja hänen sanavarastonsa on laaja.
Esikoisemme puheterapia saa luonnollisesti jatkoa. Edessä on äänneharjoittelua, koska tyttömme sanoo vielä monta äännettä väärin. Äänteiden oppimista edistämään tytölleni ollaan aloittamassa oraalimotorinen laitehoito, jossa äänneharjoituksia varten tehdään tytön suuhun/kitalakeen sopiva muovinen suulakilevy, jonka tarkoituksena on opettaa kieltä löytämään oikea paikka tiettyjen äänteiden oppimista varten. Myös toimintaterapiaa suositellaan jatkettavaksi vielä kevätkauden. Hienomotoriikkaa vaativat tehtävät olivat olleet tytöllemme psykologin testeissä kaikista haastavampia. Mekaanista päättelyä vaativissa tehtävissä hän sen sijaan oli loistanut.
Esikoisemme diagnoosi tullee vaihtumaan F83:sta ja painottumaan puheen ja kielen kehityksen alueelle. Hänessä on nähtävillä myös asperger lapsille tyypillisiä piirteitä, mutta diagnostiset kriteerit eivät täyty. - Omasta mielestäni hänessä on myös erittäin paljon semanttis-pragmaattiseen dysfasiaan liittyviä piirteitä. - Enkä ihmettelisi, vaikka diagnoosiksi annettaisiin se. Toisaalta terapeutit arvelivat, että tytölläni voi olla viivästyneen kielenkehityksen jälkitila, mitä se sitten tarkoittaakaan.
Seuraava tutkimusjakso on vuoden päästä. Esikoisellamme viikon mittaisena, kuopuksellamme kahden. Myös kuopuksellemme tehdään suositus pienryhmäpaikasta. Kaiken kaikkiaan tutkimusjaksosta jäi hyvä mieli ja koin, että me vanhemmat olimme terapeuttien kanssa tyttöjen kehitykseen liittyvistä asioista samoilla linjoilla. Ja mikä kaikkein tärkeintä, lapset saavat suositukset heille sopivista tukitoimista. Parin viikon päästä saamme epikriisit kotiin luettavaksi.
Hei! Eksyin blogiisi ja nyt on aivan pakko kommentoida. Esikoisenne on aivan kuin meidän poikamme! Luin tyttönne alkuvaiheista ja hyvin samanlaista on ollut meillä. Joissakin asioissa poika on aina ollut todella taitava, mutta toisissa asioissa pulmia. Hänellä oli myös aikaisemmin dg83 (+autistiset piirteet). Ensimmäisellä tutkimusjaksolla todettiin monen vuoden viive mm. kielen kehityksessä. Joka vuosi on kuitenkin todettu, että poika on kehittynyt ja ottanut ikäisiään kiinni. Lopulta suoriutuminen oli kaikissa testeissä aivan ikäodotusten mukaista, ja nyt tuo dg83 on purettu, koska sille ei ole enää perusteita :))) Jäljellä ovat asperger-piirteet ja tarkkaavaisuuden ongelmat. Kumpiakaan ei tosin ole tarpeeksi esim. asperger- tai adhd-diagnoosiin. Poikamme on tavallisessa koulussa yleisopetuksen ryhmässä. Koulu sujuu hyvin, joskin hänellä on mm. hieman erikoiset kiinnostuksen kohteet, eikä kavereita ole paljon. Onneksi on pari hyvää ystävää - eihän niitä enempää tarvitse ollakaan!
VastaaPoistaPoikamme on saanut aikanaan paljon apua puheterapiasta ja siitä, että hänellä oli aivan mahtava (erityis)ryhmä päiväkodissa. Toimintaterapiaa poikamme ei ole saanut, vaikka piirtäminen ja kirjoittaminen on aina ollut hänelle aika hankalaa. Toimintaterapeutin mukaan hienomotoriikka oli alun alkaenkin jopa ikätasoa parempaa (en voi käsittää tätä!) Onkohan kyseessä sitten vain motivaation puute ja itsepäisyys, kun kynähommat ovat hänelle aina olleet vaikeita?
Lapset ja heidän kehityksensä on ihmeellistä! Toivon oikein paljon voimia ja uskoa tulevan, kaikille erityisten lasten vanhemmille.
Kiitoksia Päivänkakkara! Ihanaa lukea, kuinka hyvin lapsesi on kuntoutunut aiemmin diagnosoidusta kehitysviiveestään. Yleisopetuksessa pärjääminen ja omat ystävät (- kyllä, pari hyvää sellaista on tarpeeksi paljon) ovat isoja asioita. On toivoa herättävää kuulla, että parhaimmillaan ne molemmat ovat mahdollisia myös F83 diagnoosin saaneille. -Toivottavasti myös minun ja monien muiden vanhempien erityisen ihanille lapsille. Esikoiseni suhteen olen jo varovaisen toiveikas, syvin epätoivon alho on uskoakseni jo lävitse käyty :)
VastaaPoistaHienomotoriikasta; jospa poikaasi tosiaakaan ei vain kiinnosta kynähommat. Sujuuko kuitenkin saksityöskentely, vetoketjut, kengännauhojen solmiminen yms. hyvin? Vanhemmalla tytölläni tällaiset hienomotoriikkaa vaativat tehtävät näyttävät kaikki ns. normaalia hankalammalta.