Koko kuukauden olen esikoiseni kanssa puuhaillut jouluisia juttuja ja laittanut kotiamme valmiiksi joulua varten. Ehkä kaikki se touhuaminen sai virittymään joulun viettoon, tai ehkä joulumieli tarttui minuun seuratessani, kuinka palavasti tyttöni ovat odottaneet ja eläneet joulua. Lasten silmin katsottuna joulussa on jotain satumaista taikaa. Olen elänyt mukana. Arkihuolet on heitetty hetkeksi nurkkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti