Meillä lapset ovat jokainen arkipäivä päiväkodissa n. 8h. Illat rauhoitettaan kotielämälle. Harrastuskerhot eivät kuulu meidän lapsiemme iltoihin. Tuttavapiirissämme sen sijaan näyttää olevan vallalla käytäntö, että jo alle eskari-ikäisillä, päiväkotia täyspäiväisesti käyvillä lapsilla on useita harrastuksia, joissa vanhemmat lapsiaan arki-iltaisin kuskaavat. On temppusirkusta, askartelukerhoa, muskaria jne...
Tämä harrastusasia on taas viime aikoina pohdituttanut minua kovasti. Pitäsikö esikoinen ohjata jo jonkun harrastuksen pariin? Harrastusryhmät ovat monesti jaettu syntymävuoden mukaan. Miten tyttömme esim. pärjäisi ikäisessään ryhmässä, kun ohjeiden ymmärtämisessä saattaisi olla vaikeuksia. Uskoisin, että tyttöni saattaisi pitää vaikkapa satubaletista. Onkohan Oulussa erityislapsille omia harrasteryhmiä? Jokin harrastus voisi mahdollisesti tukea myös sosiaalisten taitojen kehittymistä, sekin olisi hyväksi.
MUTTA... tarhapäivät ovat pitkiä ja iltapäivästä lapset voivat olla jo väsyneitä. Päiväkodissakin oppii sosiaalisuutta, siellä jumppaillaan, askarrellaan ja lauletaan. Eikö siinä ole jo virikettä yllin kyllin? Itse aloitin harrastuskerhoissa vasta kouluiässä, enkä koe jääneeni mistään paitsi. Ihan tolkku (kai) minustakin on tullut...
Jatkan harrastusasioiden pohtimista, mutta vielä tänä syksynä eivät lapsemme aloita ainoassakaan harrastusryhmässä, vaan vietämme arki-iltamme yhdessä kotona. Toiminnan ei tarvitse olla aina ohjattua. Mielikuvitustaankin on hyvä oppia käyttämään ja keksiä tekemistä itse. Sitten kun tyttöni sanovat haluavansa harrastuksiin, he voivat niitä vapaasti kokeilla. Ihan vielä ei ole niiden aika.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti