Elämässä tuntuu riittävän sen verran arkista hulinaa, etten ole ehtinyt pahemmin tätä blogini tynkää päivittämään... :)
Erityisistä kuulumisista sen verran, että esikoinen on saanut helmilevynsä jo pari viikkoa sitten ja sen jälkeen se on ollut ahkerassa käytössä (tästä voisin yrittää jossain välissä kirjoitella ihan oman juttunsa). Esikoinen oppi nopeasti laittamaan helmilevyn itse paikalleen, joten meille vanhemmille jäi vain helmilevyn käytöstä muistuttaminen, kielen jumppaharjoitusten valvominen ja puhdistukseen liittyvistä asioista huolehtiminen.
Kelalta tuli iloksemme vammaituesta myös esikoisellemme myönteinen päätös. Perustuki myönnettiin vielä vuodeksi eteenpäin. Lisäksi myös esikoisen toimitaterapian jatkumiseen liittyvät asiat ovat viimein reilassa. Monta viikoa kaupungilta menikin päätöksen tekemiseen. Terapiakäyntejä myönnettiin keväälle vielä 15 kertaa. Ensimmäinen toimintaterapiakäynti oli viime viikolla.
Ja sitten vielä kuopuksen puheterapiasta. Kuten arvelinkin, kuopus ja puheterapeutti näyttävät tulevan hyvin keskenään juttuun. Välillä hitaasti uusille tuttavuuksille lämpenevä kuopuksemme otti terapeutin omakseen heti ensimmäisellä kerralla :)
Työssä, tarhassa ja terapioissa ravaamisen lisäksi olemme vapaa-ajalla luistelleet ja käyneet hiihtämässä.
Odottelen itse jo kovasti kevättä ja olen yrittänyt tuoda kotiin sisällekin ihanan keväisiä värejä, keltaista ja vihreää...
Tulipas tästä postauksesta taas melkoinen sillisalaatti. Nyt onkin kiire jo nukkumaan, aamuhan on taas ihan kohta :(
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti