Sää alkaa olla aika koleaa. Täällä merenrantakaupungissa on kosteaa ja tuuli purevaa. Tropiikin lapsena (napapiirin tuolta puolen tulleena) minua on näinä päivinä paleltanut pelkkä ajatuskin ulos joutumisesta. Tuntuu, etten tarkene ulkona enää toppatakissakaan. Ja vielä ei viitsisi kaikkia valttikortteja eli vaatekerroksia ottaa käyttöön, että ulos tarkenisi sitten myös niillä oikeilla pakkasilla.
En oikeastaan odota talvea, mutta toki pieni lumipeite tosi valoa tämän alkavan pimeyden keskelle. En koe olevani talvi-ihminen, vaikka toki talveenkin liittyy hyviä asioita ja kauniita hetkiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti