Esikoinen silloin tällöin puhelee unissansa, kuopus on hiljaisempi nukkuja.
Nykyään tytöt yhä harvemmin eksyvät yöllä meidän vanhempien sänkyyn, mutta silloin tällöin jompikumpi - tai pahimmassa tapauksessa molemmat (160cm leveässä sängyssä ole millään tarpeeksi tilaa neljälle) hakeutuvat sänkyymme yön pimeinä tunteina. - Toki tytöt ovat sänkyymme tervetulleita, muistanhan itsekin, kuinka lapsena oli joskus ihana kömpiä äidin ja isän väliin turvaan pahoilta unilta tai muuten vain tankkaamaan lämpöä ja läheisyyttä.
Viime aikoina esikoisemme on tullut muutamia kertoja nukkumaan viereemme, koska on nähnyt pahoja unia. Joku sanoi ilkeällä äänellä "Hei!" - uni on ollut syynä sängyn vaihdolle parina viimeisenä kertana.
Meillä tytöillä on oma yhteinen nukkumahuoneensa, jossa molemmat nukkuvat ja "leikkihuone" on sitten erikseen. Vielä emme ole nähneet tarpeelliseksi järjestää molemmille tytöille omia huoneita, vaikka esikoinen onkin jo koululainen. Uskon, että samassa huoneessa nukkuessaan tytöt saavat turvaa toisistaan ja tämä järjestely rauhoittaa eteenkin kuopustamme pysymään sängyssään. Meidän vanhempien makuuhuone on ihan tyttöjen makuuhuoneen vieressä, joten luoksemme ei ole pitkä matka, jos yöllä sattuu ikävä yllättämään.
Yleisesti ottaen tytöt nukkuvat yönsä varsin hyvin, eikä meidän talossa ole tapana herätä keskellä yötä. Itsekin vältän yöllä sängystä nousemista viimeiseen asti.
- Kallisarvoinen uni karkaa, jos sitä lähtee yöllä turhaa lompsimaan ympäri kämppää.
Esikoinen ei pidä pimeästä, joten näin pimeämpänä vuodenaikana tyttöjen huoneessa on yövalo käytössä. Yövaloja meiltä löytyykin useampia. Toki kaikki niistä eivät ole käytössä samanaikaisesti.
Paristokäyttöiset ledivalot kattokruunussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti