Sunnuntai on meidän tyttöjen hiustenpesupäivä. Molemmista tytöistämme hiustenpesu on varsin epämiellyttävä operaatio, siksi sen ajankohta onkin hyvä olla tiedossa jo etukäteen, jotta turhalta hiustenpesushokilta vältyttäisiin.
Muistan, etten itsekään pitänyt lapsena hiusten pesemisestä. Hiuksieni pesijäksi kelpasi vain isä ja pyyhe piti olla koko ajan käden ulottuvilla. Kammoni aiheuttaja oli luultavammin joskus silmään mennyt saippuavaahto. Koska siis itse hyvin ymmärrän tyttöjeni vastenmielisyyden hiusten pesemistä kohtaan, olen yrittänyt ottaa kaikki mahdolliset apukonstit ja helpotukset käyttöön.
Ensinnäkin hiustenpesupäivä on tiedossa etukäteen ja siitä tyttöjä ohimennen muistutan tyyliin "huomenna sitten pestään hiukset". Toisekseen vieressä on aina pyyhe ja hiukset pestään niin, ettei saippua varmasti menee silmiin. Olen ohjeistanut tyttöjä pitämään silmiään kiinni ja päätään tietyssä asennossa. Pesu on hoidettu huolellisesti, mutta silti suit sait sukkelaan. Vaikka tyttöjen hiustenpesu tuntuukin olevan melkoinen numero, koitetaan se hoitaa niin, ettei se sitä olisi.Kaikkia variaatioita ja apukeinoja on varmasti kokeiltu; uimalasien käyttämistä, hiusten huuhtomista kauhalla jne, mutta joka lailla suoritettuna operaatio tuntuu olevan yhtä vastenmielinen. Hiustenpesun jälkeen tyttöjä on myös muistettu kehua reippaasta suorituksesta runsain mitoin ja itsekin on näytetty esimerkkiä, miten homma pitää hoitaa.
Kaikesta tästä huolimatta kuopus kiljui taas tänään kuin pistetty sika koko pesun ajan. Pienessä kylpyhuoneessa kiljunta tuntui kimpoilevan kaakeliseinästä toiseen ja tunsin jälleen kerran olevani hetkeä lähenpänä täydellistä kuuroutumistani. Onneksi seuraava kerta on vasta viikon päästä ;-)
Esikoisen kohdalla pesuoperaatio sujui jo varsin mallikkaasti, joskin huomasin, että pesu - tai paremminkin hiusten huuhtelu - tuntuu hänestä edelleen epämiellyttävältä.
Hiusten pesun lisäksi päivään on mahtunut monenlaista. Aamulla haimme kukkia mieheni tädiltä pihallemme istutettavaksi. Valitettavasti kukkien nimet unohdin samantien, joten ensi kesä näyttäköön, millaisia kasveja maasta nousee ja onko ne istutettu niille lainkaan sopivaan paikkaan. Lisäksi ehdimme tänään käydä vierailulla mieheni vanhempien luona.
Päivään mahtui myös hiukkanen onnea onnettomuudessa. Astianpesukoneemme meni rikki; kesken pesun koneen etuluukun saumoista alkoi "vyöryä" keittiön lattialle vettä, paljon vettä. Onneksi huomasimme tämän samantien, ja isolla nipulla pyyhkeitä saimme kuivattua lattian varsin sukkelaan. Oikeilta vesivahingoilta siis vältyttiin. Kone on tietysti edelleen rikki ja valtava määrä pyyhkeitä odottaa pesuaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti