14. marraskuuta 2011

Pari sanaa terapioista

(Tähän jälkikäteen lisätty kommentti... luin vanhoja blogitektejäni läpi ja tästä asiasta olin näköjään kirjoitellut aiemminkin.... antekee anteeksi.)

Koska Kela ei korvaa esikoisemme kuntoutusta, käytämme niitä terapiapalveluita, joita Oulun kaupungilla on tarjota; kaupungin järjestämää puheterapiaa ja kaupungin kustantamia toimintaterapiapalveluita (ostetaan yksityiseltä kaupungin määräämältä palveluntarjoajalta). Kuljetukset terapioihin on järjestettävä itse ja terapiat järjestetään palvelun tarjoajan tiloissa. Terapiatunnit on ns. toimistoaikaan (ja meidän työajallamme), joten terapiakäyntien sovittaminen arkipäivään vaatii jatkuvaa aikataulujen sumplimista.

Kaupungin puheterapia on mielestäni laadukasta (tosin minulla ei ole vertailukohtaa), mutta resurssipulasta(?) johtuen syystä tai toisesta peruttuja terapiakertoja ei siirretä toiseen ajankohtaan. Ne jäävät kokonaan pitämättä. Puheterapeutti voi joutua perumaan terapiakerran esim. koulutuspäivänsä tai vaikkapa lomapäivänsä vuoksi. Tähän tulee tietysti lisäksi myös omat pääosin sairastelusta johtuvat perumiset. Näistä syistä johtuen viikottaista terapiatuntia ei ole ihan joka viikko.

Esikoisemme sai kaupungilta maksussitoumuksen 20 toimintaterapiakertaan (joista 15 kertaa järjestetään terapiantarjoajan työtiloissa ja 5 kertaa päiväkodilla). Terapiakerrat järjestetään tämän syksyn aikana. Käytännössä tätäkin terapiaa on n. kerta/vko. Äitinä olen ollut todella tyytyväinen tyttömme saamaan terapiaan, joka on keskittynyt hienomotoriikan kehitystä tukeviin harjoitteisiin. Terapian tuloksia on jo nähtävissä. Esim. kynäote on parantunut selkeästi. Olisi mahtavaa, mikäli terapia jatkuisi vielä keväänkin, mutta terapian jatkumisesta ei tässä vaiheessa ole minkäänlaisia takeita tai tietoa. Joulukuun alun tutkimusjaksolta saatavilla suosituksilla on terapian jatkumisen kannalta suuren suuri painoarvo.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti