Kauan odotettu eskari on nyt alkanut esikoisellamme pienryhmässä. Tai eskari ja eskari, näin "maallikon" silmiin se ei vaikuta juuri normaaleja päiväkotipäiviä kummemmalta. Ilmeisesti kuitenkin tehtäviä tekevät päivittäin. Tytölle kuitenkin eskarilaisuus tuntuu olevan tärkeä juttu. Hyvä niin.
Eskaria pidetään pienryhmässä, jossa on neljä eskari-ikäistä. Vuoden kuluessa olisi tarkoitus integroida lapset osaksi isompaa eskariryhmää, jossa on ns. "normaaleja" lapsia.
Neitimme 11-vuotinen kouluasiakin etenee. Tänään sovimme syyskuun lopussa pidettävästä palaverissa, jonka tarkoituksena olisi tehdä hakemus erityisopetukseen pääsyä varten. Pääsyä vai joutumista, en ole osannut vielä kantaani päättää. Tuntemukseni ovat erittäin ristiriitaisia. Sisälläni elää vielä toive, että tyttö voisi käydä koulunsa lähikoulussa ainakin osittain integroituna tavalliseen opetusryhmään. Aika näyttää ja vuodessa ehtii tapahtua vielä paljon...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti